Suomen kahvilakulttuuri on kehittymässä kovaa vauhtia
Suomessa on perinteisesti aina arvostettu kahvia ja työikäisistä lähes kaikki aloittavat aamunsa kahvilla. Kahvin juomisella on perinteisesti merkittävä rooli niin häissä, hautajaisissa kuin kaste- ja rippijuhlissa. Vaikka Suomessa perinteisesti kahvia on nautittu juuri kotona, on Suomessa ollut aina kahviloita. Kahvilat ilmentävät kaupunkien tapakulttuuria ja ovat tärkeä osa kaupunkilaisten arkea. Korona-epidemia on vaikeuttanut monen kahvilan toimintaa, mutta toisaalta kahvin hinta laskenut. Kahviloita koskevat rajoitukset eivät ole tuskin kovinkaan pitkäkestoisia, minkä takia voidaan olettaa, että ihmiset palaavat pian jälleen kahviloihin.
Kahvilakulttuuri on ollut Suomessa viime vuosina kovassa kasvussa, ja ihmiset tapaavat toisiaan yhä useammin kahviloissa. Maailmalta on rantautunut myös tapa, jossa monet freelancerit tekevät töitään kahviloissa, sillä monissa niistä on langaton wi-fi. Erityisen kovassa kasvussa ovat olleet kansainväliset kahvilaketjut, joita on avattu vimmaa vauhtia kaupunkeihin. Maakunnissa raskaan työn tekijöillä on myös tapana käydä kahvilla, eikä ole lainkaan epätavallista, että esim. puutavara -kuljetuksen yhteydessä pysähdytään kahvilla huoltoasemalla.
Kahvilat ovat myös vaikuttaneet siihen millaista kahvia suomalaiset nauttivat. Yhä useampi suomalainen tilaa kahvilassa tavallisen kahvin sijasta jonkin erikoiskahvin.
Ympäri Suomea löytyy lukuisia pieniä kahviloita, jotka ovat erikoistuneet erilaisiin erikoiskahveihin. Niistä voi saada autenttista etiopialaista tai vaikkapa ruandalaista kahvia, joka on kasvanut optimiolosuhteissa. Kahviloista parasta on kuitenkin niiden sosiaalinen puoli. Niissä on helppo tavata ystäviä, mennä treffeille tai pitää vaikkapa liikeneuvottelun. Erilaisten kahviloiden moninaisuus kertoo myös kuin erilaisia kahvinjuojia Suomessa nykyään on.