Wieniläiset kahvilat lumoavat kävijänsä

Keski-Euroopassa kahvilakulttuuri elää vahvana. Erityisesti mainitsemisen arvoisia ovat Itävallan pääkaupungin Wienin kahvilat, joiden historia voidaan jäljittää aina 1600-luvulle asti. Ensimmäinen eurooppalainen kahvihuone avattiin Venetsiaan vuonna 1647, mutta jo vuonna 1683 Wien sai oman kahvihuoneensa. Turkkilaisten valloitusretkiltä Wienin piirityksen ajalta oli kaupungin lähettyville jäänyt kahvipapuja. Kahvillahan on juuret islamilaisen kulttuurin piirissä: maailman ensimmäinen kahvihuone tiedetään olleen Mekassa 1200-luvulla. Näin ollen on ymmärrettävää, että ensimmäisen kahvilankin Wieniin avasi armenialainen pakolainen, joka tiesi miten kahvia valmistettiin oikeaoppisesti.

Tanssiva kongressi

Vuonna 1814-1815 Wienissä oli kuuluisa “Tanssiva kongressi”, jonka seurauksena kahvilakulttuuri levisi muihinkin maihin osallistujien mukana. Kahviloita avattiin wieniläisen mallin mukaan mm. Prahassa ja eri puolilla Italiaa. Myöhäis-empire eli biedermeier-tyylisuunnan kaudella sisustuksessa merkille pantavia piirteitä olivat isot huoneet, marmoripöydät, tummanpunaiset istuimet ja upeat kristallikruunut.

Wienissä aikaa vietettiin kahviloissa

Wienissä on tapana sanoa, että wieniläisen kahvilan tuntee siitä, että lasku annetaan vain kahvista, vaikka paikassa olisi viettänyt tunteja. Aika kuluu esimerkiksi sanomalehtiä lukien, joskus myös korttia pelaten. Sanomalehdet tulivat wieniläiskahviloihin jo 1700-luvulla. Samoin persoonallinen piirre on se, miten kirjailijat löysivät kahvilat jo varhain kokoontumispaikoikseen. Kokonaisia kirjallisia sukupolvia on viettänyt aikaansa kahviloissa. Tällainen on esimerkiksi “Nuori Wien” -ryhmä, joka alkoi kokoontua Café Griensteidl -nimisessä kahvilassa 1890-luvulla. Samoin kuin kirjailijoilla, myös esim. kuvittajilla ja taidemaalareilla oli omat kahvilansa. Kuten nykyäänkin, heille on tarjoiltu perinteiseen wieniläiseen

Artikkelien selaus