Huoltoasemilta saatava suodatinkahvi on tuttu mielikuva 1980-luvun Suomesta. Sitä ennen oli juotu lähinnä pannukahvia. Yhtäkkiä 1990-luvulla tavallinen suodatikahvi alettiin mieltää statukseltaan alhaiseksi. Sen valitseminen osoitti, että ei tunne kahvikulttuuria eikä muutenkaan välitä mitä suuhunsa laittaa.
Makukahvit
Ensimmäisenä erikoiskahveista saapuivat ns. makukahvit. Esimerkiksi kardemumma-kahvia alkoi olla tarjolla suodatinkahvin rinnalla. Sen jälkeen kahvikoneet alkoivat nopeasti yleistyä. Espresso tuli myös suomalaiseen katukuvaan. Verrattuna muihin Euroopan maihin, Suomessa oli pikakahvia, jona espressoa saattoi alun alkaen pitää, pidetty statukseltaan vielä suodatinkahviakin heikompana. Meillä ”instant coffee” ei ollut yleistynyt siten kuin vaikka Englannissa. Suomalaisethan tunnetaan hyvän kahvin ystävinä, joille ulkomailla matkustellessakin on tärkeää saada kahvia siinä muodossa, kuin sitä on totuttu nauttimaan.
2000-lukua lähestyttäessä nk. erikoiskahvit olivat kuitenkin ilmestyneet kaikkiin kahviloihin. Jopa hampurilaisravintolat tarjosivat omia versioitaan cappuccinosta ja latesta. Muutamassa vuodessa suomalaisista tuli erikoiskahv
ien kuluttajia.
Espresson historia
Espresson historia ulottuu 1800-luvun puolelle asti. Alun perin termiä ”cafe-espresso” käytettiin kahvista, joka valmistetaan asiakkaalle tilauksesta. Kaupungistumisen myötä ihmisistä tuli yhä kiireisempiä ja tarvetta alkoi olla nopeasti valmistettavalle kahville. Kenellekään ei ollut aikaa alkaa odotella, että kahvipannu pantaisiin ensin tulelle ja odoteltaisiin veden kiehumista ja kahvin vetäytymistä oikeaoppiset viisi minuuttia.
1800-luvulla eri maissa kehiteltiin höyrykoneita, jotka toimivat kokeilukappaleina ensimmäisille espressokeittimille. Tässä kahvin valmistusmenetelmässä kyse on siitä, että melkein kiehuva, 85 – 95 asteinen, vesi pakotetaan kovalla paineella alle puolessa minuutissa hienoksi jauhetun kahvijauheen läpi. Tällä metodilla saadaan pieni kupillinen, noin 25-35 millilitraa, kahvia, joka perinteisesti on nautittu pienestä espressokupista. Pinnalle kehittyy vaahtoa. Käytettävä kahvi on esim. tummapaahtoista arabialaista kahvia.
Erilaisia espressokoneita alkoi tulla kahviloihin etenkin Amerikassa 1900-luvulta alkaen. Vähitellen on kehittynyt lukemattomia eri versioita espressokahvista lähtien
aina sen tarjoilutavasta (esim. millaisessa kupissa tai lasissa sitä tarjoillaan) siihen, mihin se on yhdistetty. Esimerkiksi cappuccino muotoutuu silloin, kun kolmas osa juomasta on kahvia, kolmas osa kuumaa maitoa ja viimeinen kolmannes maitovaahtoa. Caffe latte eli suomeksi lattekahvi puolestaan syntyy, kun kolme neljännestä on kevyesti vaahdotettua maitoa ja siihen lisätään tuplaespresso.
Suomalaiset kahvilat alkoivat vastata erikoiskahveihin mieltyneiden asiakkaiden toiveisiin kattavilla kahvivalikoimilla.
2000-luvun alussa nimitykset eri kahveille alkoivat olla tuttuja jo kaikille. Lisäksi tulivat erilaiset yhdistelmät, joissa kahveja ja kaakao-lajikkeita sekoitettiin. Yhdistelemällä kahveihin vielä kermaa ja vaahtokarkkeja tai suklaahippuja, päästiinkin jo juomiin, joissa vain taivas on rajana sille, mitä mielikuvitus voi eteen loihtia.
Todelliset kahvinharrastajat ovat kuitenkin tarkkoja sen suhteen, millainen on oikein valmistettu erikoiskahvi. Ketjukahviloista Starbucks tuli Suomeen 2000-luvun alkupuolella ja sen jälkeen kahvifiilistelijät olivat saaneet oman Mekkansa.